Maistiainen: Äh, kyllä se tottuu!

Tottumista on tutkittu paljon. Nykyään tiedetään jo hyvin, miten eläin totutetaan tehokkaasti uusiin ärsykkeisiin. Talliarjessa moni vanha uskomus elää silti vahvana.

Entä jos se ei totukaan? Yksinoloon, autoihin, sauvakävelijöihin, jousipyssyyn, kenkien naulaamiseen?

Totta, usein se tottuu. Me ihmisetkin totumme, koirat, jyrsijät, linnut, kaikki eläimet tottuvat. Ärsykkeisiin tottuminen tekee elämisestä mahdollista.

Hevoselle tottuminen on vieläpä luonnollisempaa kuin muille kotieläimille. Hevonen jakaa kaikki uudet asiat pikavauhtia vaarallisiin ja harmittomiin. Laiduntavan saaliseläimen on oltava utelias ja totuttava nopeasti uusiin ärsykkeisiin. Eihän se ehtisi syömään riittävästi, jos se säntäilisi tauotta pitkin laidunta pää kuudentena jalkana.

Tottumisen kohdalla voit melko huoletta verrata hevosen kokemusta omaasi – tosin huomattavalla pelkokertoimella maustettuna. Hevonen tottuu riimun painoon niin kuin sinä totut sormuksen halaukseen sormessasi ja uuteen laidunmaisemaan niin kuin sinä sotkuiseen työhuonenäkymääsi.

Ilmiönä tottuminen on erinomaisesti tunnettu – ensimmäiset tutkimukset julkaistiin jo yli 70 vuotta sitten. Tottuminen etenee samalla kaavalla kaikilla eläimillä. Kun ärsyke toistuu samanlaisena, eläin tottuu siihen ja lakkaa kiinnittämästä siihen huomiota.

 

POHDI! Mihin hevosesi tottui omia aikojaan?

Mihin käsittelyyn tai paikkaan se

ei ole tottunut?

Miksi?

 

Aina reaktio ei kuitenkaan pienene, vaan käy päinvastoin, eläin reagoi yhä vain isommin ja yhä pienempään vihjeeseen ärsykkeestä. Eläin herkistyy.

Ehkä sinulle on käynyt jonkun hevosen kanssa niin…

 


Haluatko lukea koko jutun?

Haluatko tietää, mitä tiede tietää totuttamisesta? Mitä virheitä kannattaa välttää? Mitä lähestymistapoja voit valita?

Voit ostaa digilukuaikaa täältä. Saat luettavaksesi tämän ja monta muuta pitkää juttua.

Vastaa

About teijauu