Heinäpula voi pakottaa jopa luopumaan hevosista

Kuiva kesä on verottanut heinäsatoa, eikä viljelijöillä ole myydä

heinää kaikille kyselijöille.

Katso, kuinka vakava tilanne on sinun maakunnassasi.

 

Hevosten laidunkautta kannattaa jatkaa syksyllä niin pitkään kuin mahdollista, sillä talvella uhkaa heinäpula. Kuivan alkukesän vuoksi ensimmäinen heinäsato jäi joka puolella Suomea tavallista kehnommaksi.

Alkukesän sademäärät olivat poikkeuksellisen pieniä koko Suomessa. Varsinkin etelärannikolla ja Lounais-Suomessa satoi paikoitellen vain 15–40 mm. Se on kolmanneksen tai jopa puolet vähemmän kuin tavallisesti. Juhannuksen tienoilla alkaneet sateet tulivat liian myöhään. Ne eivät ehtineet enää pelastaa helteiden kärvistämää heinäsatoa.

Tavallisesti huonoa heinävuotta paikataan edellisvuoden sadolla. Nyt siitäkään ei ole mitään jäljellä viime syksyn sadonkorjuun pilanneiden sateiden vuoksi. Hevosille on syötetty jo nautojenkin rehuja.

Pro Agrian ja MTK:n (Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton) mukaan ensimmäinen säilörehusato jäi laajoilla alueilla vain noin kolmannekseen tavanomaisesta ja muuallakin alle puoleen. Huonoimmaksi sato jäi Etelä-Suomen rannikkoalueilla, Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.

Toisen säilöheinäsadon tilanne näyttää hiukan paremmalta.

Myös kuivaheinäsato jää alle puoleen kaikkialla paitsi Savossa, jossa määrän arvioidaan olevan jonkin verran parempi, tyydyttävää tasoa. Kuivaheinän laadun arvioidaan olevan enimmäkseen tyydyttävä tai hyvä, mutta laatu riippuu paljon sadonkorjuun aikaan vallitsevista säistä. Juuri sadonkorjuun aikaan iskevät sateet voivat pilata heinäsadon, sillä heinän pitäisi päästä kuivumaan kunnolla pellolla ennen varastointia.

 

Heinävarastot jo myyty

 

Yleensä heinävuosi on huono vain osassa Suomea ja toisen alueen puutteita on voitu paikata muualta tuodulla heinällä. Nyt huono heinävuosi koettelee koko maata. Jos hyvin käy, etelän huonoa satoa voidaan kuitenkin jossain määrin korvata pohjoisen heinällä.

− Heinäsadon määrästä ei ole vielä tarkkaa kuvaa. Ainakin eteläisessä Suomessa sato jäi selvästi normaalia pienemmäksi. Muualla Suomessa kuivaheinän sato oli lähellä normaalia eli todennäköisesti keskisestä Suomesta ylöspäin olisi heinää saatavissa, jos eteläisestä Suomesta loppuu, kertoo Pro Agrian johtava asiantuntija Sari Peltonen.

Peltosen mukaansa toisen heinäsadon tilanne tarkentuu elokuun alussa.

Lehtitietojen ja usean eläimilleen heinää talveksi etsivän hevosenomistajan mukaan monen maanviljelijän näkemys heinän riittävyydestä on synkempi. Monet viljelijät ovat jo myyneet varastojensa lisäksi sekä heikoksi jääneen ensimmäisen satonsa että etukäteen toisenkin satonsa. Kaikille kyselijöille heinää ei riitä ja joidenkin kukkaroille hevosenpito voi käydä talvella liian kalliiksi. Myös Pro Agria varoittaa, että tilat voivat joutua jopa äärimmäisten toimien, kuten eläinten myymisen eteen.

Myös MTK:n hevostalousasiamies Maarit Hollmén pitää heinätilannetta huolestuttavana.

− Mielestäni on syytä huoleen ja heinän saanti kannattaa selvittää ajoissa ja koko talveksi, hän kommentoi.

Heinää on tuotu aiemmin jonkin verran ulkomailta, esimerkiksi muista Pohjoismaista, Virosta ja Liettuasta. Tänä kesänä kuivuus on kuitenkin koetellut yhtä lailla muutakin Eurooppaa, joten tuontiheinänkin tilanne on vielä epävarma.

 

Olkea, pellettiä ja alfalfallaa

 

Agrologi Neea Heinonen on laskenut, että hevoset syövät Suomessa noin 200 miljoonaa kiloa heinää vuodessa. Arvio perustuu oletukseen, että hevonen syö karkearehua keskimäärin kahdeksan kiloa päivässä. Laskelmassa  on otettu huomioon myös kuukauden laidunaika.

Kuivaheinää, jota suomalaishevosille pääasiassa syötetään, on kerätty Suomen pelloilta viime vuosina Luonnonvarakeskus Luken tilastojen mukaan noin 290−390 miljoonaa kiloa. Hevosten lisäksi kuivaheinää syötetään lähinnä lampaille, joskus myös naudoille. Säilörehusato on vaihdellut noin 6900 miljoonan ja 7900 miljoonan kilon välillä. Suurin osa sadosta käytetään nautojen ruuaksi.

Vaikka karkearehu on hevosen tärkeintä ravintoa ja sen pitäisi kattaa leijonanosa eläimen ruokavaliosta, ensi talvena voidaan joutua tekemään kompromisseja. Kun heinä uhkaa loppua, sitä voi jatkaa esimerkiksi oljella, pelletillä, alfalfalla ja greenlinella. Myös väkirehuannoksia saatetaan joutua nostamaan.

 

Huoli painaa Ruotsissakin

 

Ilmaston muuttuessa äärimmäiset sääolot koettelevat heinäsatoa todennäköisesti jatkossakin. Suomen heinäpelloilla ei ole esimerkiksi kastelujärjestelmiä, koska niiden kanssa heinänviljely kävisi niin kalliiksi, ettei se kannattaisi.

Kuivuuden aiheuttamat ongelmat ovat herättäneet huolta myös Ruotsissa, jossa maatalousvirasto patistaa viljelijöitä huolehtimaan aiempaa paremmin tehokkaista veden käyttö- ja ottotavoista sekä parantamaan peltojen ojitusta. Virasto on laskenut, että salaojitukseen käytettävien vuosittaisten investointien pitäisi olla kaksi tai kolme kertaa nykyistä suurempia, jotta tulevista ilmastohaasteista selvittäisiin ilman suuria vaikeuksia. Hyvä salaojitus helpottaa peltojen kuivatusta sateisina kesinä. Kuivatusvesi voidaan myös kerätä talteen ja johtaa takaisin pelloille, jos ne uhkaavat kuivua liikaa.

 

”En muista, koska olisi ollut näin paha tilanne”

 

Hevosenomistajilta tulee jatkuvasti huolestuneita kyselyjä heinän riittävyydestä talveksi, kertovat maanviljelijät Erkki, Juha ja Neea Heinonen.

− Turha sitä on pelätä, kun ei se riitä, Juha Heinonen sanoo.

Kolmen maanviljelijäsukupolven Mäkitien tila on tuottanut hevosille heinää jo vuosikymmenien ajan. Vihdissä sijaitseva tila on mukana Etelä-Suomen laatuheinärenkaassa ja toimittaa heinää esimerkiksi pääkaupunkiseudun isoille ratsastus- ja ravitalleille.

− Ensimmäisestä sadosta jäi tulematta kuivaheinää kolmasosa normaalista sadosta. Säilöheinää tuli vielä vähemmän, sitä jäi uupumaan 500 paalia, Juha Heinonen kertoo.

Tämän kesän sadosta pitäisi riittää vakioasiakkaiden tarpeisiin, vaikka toinen sato näyttääkin kohtuullisen hyvältä.

− Muille ei riitä. Pula on pula, Erkki Heinonen sanoo.

Heinonen on viettänyt kokonaisia työpäiviä vastaillen hevosenomistajien huolestuneisiin kyselyihin.

Kolmas sato voisi vielä pelastaa tilanteen, mutta sitä saadaan Heinosten mukaan viljeltyä todella harvoin. Se vaatisi lämpimän syksyn, jotta pakkanen ei pääsisi pilaamaan satoa.

Tuontiheinääkin on vaikea saada.

− Pohjoismaista ei saa ja Englannissakin on kärsitty kuivuudesta. Yhdysvalloista voi tulla turhan kallis rahti, Erkki Heinonen sanoo.

Hän kertoo erään maahantuojan suunnitelleen heinän tuomista Puolasta.

− Sielläkin heinä pitäisi käydä etukäteen tarkastamassa, ettei saa takapihalleen rekkalastillista roskaa.

Erkki Heinonen on viljellyt heinää vuosikymmeniä ja kertoo tilanteen olevan poikkeuksellinen.

− En muista, koska olisi ollut näin paha tilanne, hän sanoo.

− Pitää varmaan alkaa viljellä riisiä tai maissia, jos nämä säät menevät tällaisiksi.

 

Sato maakunnittain

 

Uusimaa: Säilörehu: huono sato kuivuudesta johtuen (kolmannes tai korkeintaan puolet normaalista), laatu vaihtelee välttävästä hyvään. Kuivaheinä: sato keskimääräistä pienempi, laatu tyydyttävä tai hyvä.

 

Etelä-Karjala: Säilörehu: huono sato kuivuudesta johtuen (kolmannes tai korkeintaan puolet normaalista), laatu vaihtelee välttävästä hyvään. Kuivaheinä: sato keskimääräistä pienempi, laatu tyydyttävä tai hyvä.

 

Pohjois-Karjala: Säilörehu: sato välttävä (alle puolet normaalista), laatu tyydyttävä tai hyvä. Kuivaheinä: sato keskimääräistä pienempi, laatu tyydyttävä tai hyvä.

 

Pirkanmaa: Säilörehu: huono sato kuivuudesta johtuen (kolmannes tai korkeintaan puolet normaalista), laatu vaihtelee välttävästä hyvään. Kuivaheinä: sato keskimääräistä pienempi, laatu tyydyttävä tai hyvä.

 

Keski-Suomi: Säilörehu: huono sato kuivuudesta johtuen, laatu tyydyttävä tai hyvä. Kuivaheinä: sato keskimääräistä pienempi, laatu tyydyttävä tai hyvä.

 

Etelä-Savo: Säilörehu: sato välttävä (alle puolet normaalista), laatu vaihtelee välttävästä hyvään. Kuivaheinä: sato tyydyttävä, laatu tyydyttävä tai hyvä.

 

Pohjois-Savo: Säilörehu: sato välttävä (alle puolet normaalista), laatu tyydyttävä tai hyvä. Kuivaheinä: sato tyydyttävä, laatu tyydyttävä tai hyvä.

 

Satakunta: Säilörehu: huono sato kuivuudesta johtuen (kolmannes tai korkeintaan puolet normaalista), laatu vaihtelee välttävästä hyvään. Kuivaheinä: sato keskimääräistä pienempi, laatu välttävä.

 

Pohjanmaa: Säilörehu: sato välttävä, laatu tyydyttävä tai hyvä. Kuivaheinä: sato keskimääräistä pienempi, laatu tyydyttävä tai hyvä.

 

Kainuu: Säilörehu: sato välttävä, laatu tyydyttävä tai hyvä. Kuivaheinä: sato keskimääräistä pienempi, laatu tyydyttävä tai hyvä.

 

Häme: Säilörehu: sato välttävä, laatu vaihtelee välttävästä hyvään. Kuivaheinä: sato keskimääräistä pienempi, laatu tyydyttävä tai hyvä.

 

Varsinais-Suomi: Säilörehu: huono sato kuivuudesta johtuen (kolmannes tai korkeintaan puolet normaalista), laatu vaihtelee välttävästä hyvään. Kuivaheinä: sato keskimääräistä pienempi, laatu tyydyttävä tai hyvä

 

Kymenlaakso: Säilörehu: huono sato kuivuudesta johtuen (kolmannes tai korkeintaan puolet normaalista), laatu vaihtelee välttävästä hyvään. Kuivaheinä: sato keskimääräistä pienempi, laatu välttävä.

 

Teksti ja kuvat: Henni Jääskeläinen

 

 

Vastaa

About teijauu