Voiko hevonen olla myötätuntoinen?

Lapsi tippuu veteen ja rimpuilee pysyäkseen pinnalla. Koira hyppää perään ja vetää lapsen rannalle.

Tallikavereiden pilkan kohteeksi joutunut tyttö vetäytyy itkemään hevosen karsinaan. Hevonen hakeutuu seisomaan lähelle kyykyssä itkevää tyttöä ja laskee turpansa tytön olkapäälle.

Hevosen onnistumisesta riemastunut ratsastaja loistaa tyytyväisyyttä. Hevonen ryhdistäytyy ja ratsastaja tuntee, kuinka ilo tarttuu hevoseen.

Myötäelämisen hetkiä? Mutta hetkinen, eihän eläin voi olla myötätuntoinen. Vai voiko?

 

Ihminen on myötätuntoinen eläin

Tutkijatohtori Jenni Spännäri ei epäröi omaa vastaustaan.

Otetaan kuitenkin ensin pari peruutusaskelta. Miten kirkkososiologi päätyi pohtimaan hevosen myötätuntoisuutta ja ylipäänsä myötätuntoa?

– Tutkin auttamista ja altruismia. Toisin kuin usein väitetään, auttaja harvoin ajattelee vain sitä, miten hän itse auttaessaan hyötyy. Auttamalla luodaan yhteyksiä muihin ihmisiin ja toteutetaan omaa maailmankuvaa. Myötätuntoisuus on keskeisessä roolissa, kun selitetään ihmisen auttamisenhalua.

Spännäri päätyi mukaan laajaan tutkimusprojektiin, jossa selvitettiin myötätunnon ja myötäinnon mullistavaa voimaa (http://copassion.fi). Nyt jo päättyneessä projektissa pohdittiin myötätuntoa erityisesti työelämässä.

Vaikka projekti päättyi, jäi ilmiö mietityttämään tutkijaa.

 

Jenni Spännäri tykkää leikkiä hevosensa kanssa.

Tavoitteleeko eläin aina hyötyä?

Palataan peruskysymykseen: voiko hevonen olla myötätuntoinen?

Hevostyttö-Jennin tekisi mieli sanoa suoralta kädeltä, että hän tietää, että voi. Hän on kokenut vahvoja myötätunnon ja myötäinnon hetkiä hevosten kanssa. Tutkija-Jenni hänen sisällään kuitenkin huutelee kysymyksiä. Onko hevosten myötätuntoisuutta mahdollista tutkia? Voiko sitä todentaa? Onko sitä edes tärkeää todentaa?

– Kysymys on supermielenkiintoinen! Jos toteamme, ettei myötätunnon määritelmä päde eläimiin, onko vika eläimissä vai määritelmässä?

Myötätunto on määritelmän mukaan tietoisuutta omista ja toisen tunteista, auttamishalua ja konkreettisia tekoja.

– Havaitsimme CoPassion-tutkimusprojektissa, että tietoisuus, tunne ja teot voivat esiintyä lomittain tai jokin niistä voi puuttua. Myötätuntoisesti voi toimia myös vaistomaisesti.

Spännäriä harmittaa ihmisen tarve selittää eläimen kaikki toiminta hyödyn kautta. Hänen mielestään se kertoo enemmän ihmisestä kuin eläimistä.

– Veteen tippuneen lapsen perään hypänneen ihmisen toiminta arvioitaisiin myötätuntoiseksi. Millä perusteella koiran toiminta ei olisi samalla tavalla myötätuntoista?

 

Tutkijaryhmä ruotii lajienvälistä myötätuntoa

Jenni Spännäri ja hänen koolle kutsumansa monitieteinen tutkijaryhmä aikoo selvittää, millaista on lajienvälinen myötätunto ja vastavuoroisuus. Ja mikä parasta, tutkijoita kiinnostavat juuri hevoset.

Tutkijaryhmässä on mukana muun muassa eläinlääketieteen, yhteiskuntatieteiden, ympäristöteologian, filosofian, viestinnän ja kulttuuriantropologian tutkijoita. Joulukuun alussa selviää, saako ryhmä projektilleen hakemansa apurahan. Ellei saa, rahoitus etsitään muualta.

Heportteri pääsee seuraamaan tutkijaryhmän työtä lähietäisyydeltä.

 

Teksti: Teija Uurinmäki

 

 

Vastaa

About teijauu