♥ Tunteetonta oppimista ei ole

– Mitä hevonen vastaisi, jos kysyisit siltä, millainen päivä sillä on ollut?

Tänään sunnuntaina (30.9.2018) Turussa luennoinut käyttäytymistieteisiin erikoistunut eläinlääkäri Tuulia Appleby haastoi yleisön asettumaan hevosen nahkoihin. Hevosen hyvinvointia tulisi tarkastella hevosen näkökulmasta.

Vaikka emme voi tietää, miltä hevosesta tarkalleen ottaen tuntuu, tiedämme varmasti, että hevosella (niin kuin jotakuinkin kaikilla muillakin eläimillä) on tunteet. Senkin voimme sanoa, että hevoset kokevat positiivisia ja negatiivisia tunteita ja ne vaihtelevat voimakkuudeltaan. Hevonen voi luultavasti tuntea olonsa ainakin pelokkaaksi, ahdistuneeksi, innostuneeksi, iloiseksi, surulliseksi, masentuneeksi, rennoksi ja rauhalliseksi.

Sillä, kokeeko hevonen pääasiassa myönteisiä vai kielteisiä tunteita on valtava vaikutus hevosen hyvinvointiin. Siksi kannattaa miettiä myös sitä, millaisia tunteita hevosta käsitellessä ja kouluttaessa sytyttää.

 

Mitä tunnetta sinä haluat vahvistaa?

Olet ehkä tiennyt, että samalla, kun hevonen oppii uuden taidon, se oppii siihen liittyneen tunnetilan. Mutta oletko ymmärtänyt, että juuri tunteet opettavat? Hevonen muuttaa toimintaansa, kun uusi tapa toimia tuntuu paremmalta tai vähemmän epämiellyttävältä kuin aikaisempi.

Appleby kehotti katsomaan hevosten koulutusvideoita ilman ääntä, niin ettei ihmisen selitykset ohjaa tulkintoja.

Luennolla katsoimme, kuinka hevostaitokouluttaja opetti hevosta väistämään rankaisemalla sitä ja hevonen näytti todella pelokkaalta. Toinen kouluttaja opetti hevosta lastautumaan paineen avulla, eikä sekään hevonen näyttänyt kovin tyytyväiseltä. Kolmas kouluttaja palkitsi välillä selvästi turhautuneen oloista hevosta ruualla.

Kaikki kouluttajat olivat tyytyväisiä, mutta mitä hevoset olisivat kertoneet päivästään?

Minkä koulutustavan sinä valitset? Minkä tunteen sinä valitset?

Jos rankaiset, sytytät pelon (=positiivinen rankaisu).

Jos eväät hevoselta sen mahdollisuuden tavoitella palkkiota, saat hevosen turhautumaan (=negatiivinen rankaisu).

Jos lisäät ja myötäät painetta, hevonen kokee helpotuksen tunteita (=negatiivinen vahviste).

Jos palkitset, hevonen ilostuu (=positiivinen vahviste).

Toisaalta yhden koulutuskerran sisälle mahtuu paljon erilaisia tunteita ja ne myös muodostavat kehiä. Esimerkiksi palkkiota odottava hevonen ilostuu, mutta myös turhautuu, jos se ei saakaan palkkiota sitä odottaessaan.

Pelko on kavala tunne. Hevonen herkistyy pelolle helposti ja pelko voi yleistyä mitä erilaisempiin asioihin. Jos ihminen rankaisee pelkäävää hevosta, tilanne vain pahenee. Pahimmillaan pelokkaan hevosen rankaiseminen johtaa opittuun avuttomuuteen, mikä on erittäin rankka stressitila hevoselle.

 

Lataa positiivisia tunteita varastoon

Koulutustilanteessa ja muutenkin hevosen kanssa toimiessa voit ruokkia myönteisiä tunteita toimimalla johdonmukaisesti ja ennustettavasti – ja huolehtimalla siitä, että ajoitat palautteesi oikeaan hetkeen.

– Kannattaa valita pikemminkin ennakoiva kuin korjaava lähestymistapa. Kouluta aktiivisesti, älä jää odottamaan, että hevonen ensin tekee virheen.

Stressiä voit vähentää tarjoamalle hevoselle valinnanmahdollisuuksia ja ruokkimalla hallinnan tunnetta.

– Varsinkin koulutuksen alussa ja nuorten hevosten kanssa vapaaehtoisuus on tärkeää. Se kehittää optimistisia aivoja. Suoritusvarmuudesta voi huolehtia myöhemmin.

Appleby näytti muun muassa kuvan, jossa hänen nuoren hevosensa kaviot vuoltiin ensimmäisen kerran hänen luonaan. Hevonen seisoi vapaana, heinät edessään. Laumatoveri oli samassa tilassa syömässä omia heiniään.

Hevoselta voi myös kysyä, mitä se haluaa. Hevosen voi esimerkiksi opettaa kertomaan haluaako se loimen päälleen.

Appleby on opettanut omille hevosilleen luoksetulon ja irti-komennon – aivan kuten koirille. Hän myös suosittelee liittämään positiivisia tunteita hevosen jo osaamiin asioihin.

– Tuttuihin asioihin, kuten riimun pukemiseen, voi ladata positiivisia tunteita. Sillä tavalla pidetään hyvää mieltä yllä.

 

Pessimisti- ja optimistihevoset

Koulutustavan valinnalla on myös pitkäaikaisvaikutuksia. Se vaikuttaa hevosen ja ihmisen suhteeseen, hevosen mielialaan ja maailmankatsomukseen. Hevosista tulee pessimistejä ja optimisteja.

– Mieti välillä, miten kuukausi on mennyt. Missä mielentilassa hevosesi on pääasiassa ollut?

Aiemmin eläinten hyvinvoinniksi on riittänyt se, että ne eivät ole kipeitä ja niitä ei pelota. Nyt kysytään, ovatko eläimet onnellisia?

Kun tavoitellaan elämänlaatua, tarvitaan miellyttäviä kokemuksia. Täytyy miettiä, mitä kivaa voin tuoda hevosen elämään. Miten voin nostattaa hevosen mielentilaa?

Toisten hevosten seura on hevoselle äärimmäisen tärkeää, jopa tärkeämpää kuin ruoka. Laumatovereiden lisäksi hevosen mielialaan vaikuttavat muun muassa ravinto ja ihmisen kanssa vietettyjen hetkien laatu.

– Vietämme hevosten seurassa suhteellisen vähän aikaa, siksi yhteisten hetkien laatu on sitäkin tärkeämpää. Voimme myös lisätä omaa painoarvoamme tekemällä yhteisistä hetkistä miellyttäviä.

Luennon järjestivät Turun Urheiluratsastajat, SRL Lounais-Suomi ja Turun yliopiston biologian laitos.

 

Teksti: Teija Uurinmäki

 

 

Vastaa

About teijauu