Draaisman rauhoittavat signaalit: Kuuletko kuiskauksen vai pitääkö hevosen huutaa?

Mieleen hiipii aavistus. Hevonen ei ole kunnossa. Et osaa sanoa, mistä aavistus kumpuaa. Hevonen ei riehu, eikä se kiemurtele tuskissaan. Olet kuitenkin varma, että jokin on pielessä. Tai olet metsäkävelyllä hevosesi kanssa ja yhtäkkiä tunnet olosi epävarmaksi. Et keksi syytä tunteellesi. Varjojen lomasta kurkistelevat auringonsäteet lämmittävät, hiljainen mäntymetsä tuoksuu kesältä, kaiken pitäisi olla paremmin kuin hyvin.

Tunteet tarttuvat. Ehkä kyse on siitä, että olet tiedostamattasi ottanut omaksesi hevosen pelon. Mutta ehkä olet myös havainnut jotain − vaikket osaa tietoisesti nimetä, mitä olet havainnut. Ehkä hevonen hinkkasi hampailla jalkaansa, näytti kireältä, räpytteli silmiään, käänsi kylkensä sinulle.

Hollantilainen Rachaël Draaisma on kehittänyt huikean apuvälineen hevosen tulkintaan. Draaisman kommunikointiportaat tekevät hevosen lievänkin jännittymisen näkyväksi ja auttavat arvioimaan hevosen jännittymisen tasoa. Jalan hinkkaamisella ja silmien räpyttelyllä on selkeä merkitys.

Draaisma havainnoi hevosten signaaleja videoilta. Viiden vuoden aikana hän analysoi 220 noin 10 minuutin pituista videota. Hän tarkkaili 40 kesyhevosta arkisissa toimissaan ihmisen seurassa, seurasi muun muassa miten hevonen liikkuu ja käyttää tilaa, mihin se katsoo, miten korvat liikkuvat ja miten sierainten muoto muuttuu. Hevosia kuvattiin, kun niitä talutettiin, harjattiin ja satuloitiin tai kun laumalle esiteltiin uusi hevonen. Kuvatut hevoset olivat eri rotuisia ja iältään 3−23-vuotiaita.

Kommunikointiportaikon signaaliksi ele päätyi, jos se esiintyi videoilla yli 35 kertaa.

Draaisman työ on paketoitu kirjaksi, joka julkaistiin viime vuonna.

Hollantilaiskouluttajan työ on herättänyt mielenkiintoa ja hän on jo luennoinut Euroopan eri kolkissa. Sunnuntaina (14.10.2018) hän luennoi ensimmäisen kerran Suomessa, Satakunnan ammattikorkeakoulun järjestämässä tilaisuudessa Porissa, täydelle salille.

 

HAUKOTTELU ON MERKKI RAUHOITTUMISESTA – VAI ONKO?

Draaisma havaitsi videoita analysoidessaan, että signaalit muodostavat ryhmiä ja kunkin ryhmän signaalit kielivät tietystä stressitasosta. Jännitys kasvaa ja laskee portaittain. Jos rauhoittavat signaalit eivät rauhoita hevosta, hevonen yrittää rauhoittaa itseään ja muita korvaavan käyttäytymisen avulla. Jos sekään ei riitä, hevonen lähettää stressisignaaleja ja edelleen yrittää kasvattaa välimatkaa jännittävään kohteeseen. Viimeinen keino on paeta, puolustautua tai jähmettyä.

− Olin alussa ymmälläni. Näin vain sekaisin kaikenlaisia signaaleja, enkä osannut liittää niitä yhteen. Alusta asti oli kuitenkin selvää, että yksi ele voi kertoa monesta asiasta. Siksi on tärkeää aina tulkita signaalia siinä tilanteessa, jossa sen on nähnyt. Esimerkiksi hännän heilauttaminen voi johtua yksinkertaisesti kärpäsistä, Draaisma kertoi luennolla.

Rauhoittavien signaalien avulla hevonen pyrkii rauhoittamaan itsensä – tai muut läsnäolijat, tai molemmat.

Draaisman löytämiä rauhoittavia signaaleja ovat esimerkiksi silmien räpyttely, kaulan heiluttaminen ylös-alas (etenkin ravissa ja laukassa), leukojen jauhaminen, syöminen, pään kääntäminen, takaosan kääntäminen kohti ja haukottelu.

− Haukottelun ajatellaan yleisesti kertovan hevosen rentoutumisesta. Se ei kuitenkaan aina kerro jännityksen lieventymisestä, vaan voi olla merkki myös jännityksen kasvamisesta. Täytyy seurata, mitä ennen ja jälkeen haukottelun tapahtuu.

Jännityksen voimistuessa eleet suurenevat.

Korvaavaa käyttäytymistä on esimerkiksi kuopiminen, maan haistelu, itsensä näykkiminen ja pään hierominen jalkaa vasten. Yleisimpiä stressisignaaleja ovat muun muassa laajentuneet silmät, pään kohottaminen, yhteen puristuneet huulet, kiirehtiminen, tihentynyt ulostaminen ja ylähuulen venyttäminen.

− Jokainen hevonen on yksilö. On tärkeää oppia tunnistamaan, mitä signaaleja juuri se käyttää missäkin tilanteessa.

Draaisman portaita voi hyödyntää kaikessa mitä hevosen kanssa tekee. Portaiden avulla voi arvioida hevosen jännittymisen tasoa esimerkiksi arkipäiväisissä käsittelytilanteissa, ratsastaessa, koulutustilanteissa tai laumadynamiikkaa arvioidessa. Kun huomaat jännittymisen merkkejä, voit seurata, kasvaako vai laantuuko jännitys. Osaat antaa hevoselle aikaa käsitellä jännitystään ja mukauttaa oman toimintasi hevosen tunnetilaan.

 

VOIKO IHMINEN MATKIA HEVOSEN SIGNAALEJA?

Luennolla Draaisma teetti yleisölle useita harjoituksia. Vieraan ihmisen viereen hakeutuminen ja olkapään painaminen olkapäätä vasten sai ihmiset rauhoittelemaan toisiaan: ennen kosketusta otettiin katsekontakti, vitsailtiin, hymyiltiin, vaihdettiin muutama sana.

Draaisma uskoo, että voimme auttaa hevosta rauhoittumaan ja pysymään rauhallisena käyttämällä samoja rauhoittavia signaaleja kuin hevonen käyttää. Ihmisiä ja eläimiä kouluttaessaan ja videoita analysoidessaan hän on huomannut, että käyttökelpoisimpia signaaleja ovat väliin meneminen, kaartaminen, kyljen tai selän kääntäminen ja pysähtyminen.

− Ihmisen keho on hevoselle haastava. Ihmisen korvat ovat piilossa, silmät osoittavat suoraan eteenpäin ja kaksijalkaisina me vaikutamme lähinnä kyniltä. Hevoset oppivat kuitenkin tulkitsemaan eleitämme meitä tarkkailemalla.

Ihminen voi Draaisman mukaan rauhoittaa esimerkiksi jännittävää kohdetta ohittavaa hevosta asettumalla itse kohteen ja hevosen väliin. Samaa tekniikkaa voi hyödyntää koiraan siedättämisessä.

− Jos käytät rauhoittavia signaaleja, huolehdi siitä, että olet oikeasti rauhallinen ja rento. Pyri myös tilanteen jälkeen käyttäytymään rauhaa edistävästi.

Draaisma toivoo, että hänen työnsä saa ihmiset katsomaan hevosia uusin silmin. Mitä paremmin ihminen osaa lukea hevostaan, sitä selkeämmin hän kykenee kommunikoimaan sen kanssa. Tarkka hevosenlukutaito parantaa ihmisen ja hevosen välistä suhdetta, tehostaa koulutusta ja kohentaa hevosen hyvinvointia.

 

AUTA HEVOSTA SEISOMAAN OMILLA JALOILLAAN

Eläintenkouluttajan toinen intohimo on hevosten voimauttaminen. Hevosille voisi Draaisman mielestä tarjota paljon nykyistä enemmän valinnanvapautta ja virikkeitä. Hevosen voisi antaa päättää mihin suuntaan lähdetään lenkille, milloin ratsastushetki päättyy tai milloin se saa tauon, lähestyykö se jännittävää kohdetta vai ei.

Draaisma näkee hevosen henkisessä valmennuksessa valtavan potentiaalin. Kun hevonen saa enemmän päätösvaltaa ja virikkeitä sen päättelykyky kehittyy, aloitekyky ja motivaatio tutkia uusia asioita kasvaa, aggressiivisuus vähenee, pelokkuus laskee ja krooninen stressi helpottaa. Muun muassa.

Hevosen elämää voi rikastuttaa esimerkiksi antamalla sen tutustua sille uusiin asioihin, kuten traktoriin tai päästää hevonen tutkimaan tallin taakse vietyjä tarvikkeita.  Uusia esineitä voi viedä tutkittavaksi tarhaan tai kentälle. Parasta on, jos esineistä lähtee jokin ääni, kun niitä koskee.

− Hevoset ovat yleensä tekemisen kohteita. On tärkeää, että ne pääsevät itse tekemään ja esimerkiksi tuottamaan ääntä. Itse tuotettu ääni ei ole ollenkaan niin pelottava.

Hevosen hajuaistia voit herätellä jäljestämistehtävillä. Yksinkertaisin tehtävä on maahan heitettyjen herkkujen etsiminen, mutta voit opettaa hevoselle myös hajuerottelua tai hajujäljen seuraamista. Maustetuilla vesillä rikastat makuaistikokemuksia. Ongelmanratkaisukykyä voit haastaa peittämällä ruokaämpärin pyyhkeellä tai laittamalla isoon astiaan tyhjiä muovipulloja, joita hevosen täytyy siirrellä syödäkseen alla olevia herkkuja.

Draaisma kertoo kirjassaan muutaman esimerkin virikkeistämisestä ja neuvoo hajutyöskentelyn alkuun, mutta tarkemmat ohjeet hän on säästänyt seuraavaan kirjaansa. Hevosen voimauttamiseen ja hajutyöskentelyyn keskittyvä kirja on tarkoitus julkaista syksyllä 2019.

 

LISÄTUTKIMUSTA KAIVATAAN

Draaisman portaat ovat jatkoa Turid Rugaasin työlle. Rugaas on analysoinut koirien rauhoittavia eleitä 1990-luvulta lähtien ja on tänä päivänä erittäin suosittu luennoitsija ja kouluttaja ympäri maailman. Draaisma sai kimmokkeen omalle analysointityölleen Rugaasin koirankouluttajaopintoja suorittaessaan.

Draaisma on taustaltaan koirien käyttäytymisneuvoja ja eläintenkouluttaja. Hänellä on yliopistotutkinto, hollannin kielestä.

Vaikka Draaisman tutkimus on tärkeä, se ei ole tieteellinen. Se tarkoittaa, että tutkimusta ei ole altistettu vertaisarvioinnille, eivätkä sen tekemistä ja raportointia ole koskeneet yhtä tarkat ohjeet, eikä läpinäkyvyyden vaatimus. Tutkimusraportti ei esimerkiksi ole julkinen, saatavilla on vain Draaisman kansantajuinen kirja hänen havainnoistaan.

Draaisman tutkimuksen kaltaista tieteellistä tutkimusta ei ole tehty. Se on tärkeä avaus ja hollantilaiskouluttaja toivookin, että hänen työnsä inspiroisi myös tutkijoita paneutumaan hevosten rauhoittaviin signaaleihin. Hän itse aikoo jatkaa rauhoittavien signaalien analysoimista tuottaakseen yhä tarkempaa ja monipuolisempaa tietoa.

 

Kiinnostuitko?

Draaisman kirjan voi tilata esimerkiksi täältä: https://www.crcpress.com/Language-Signs-and-Calming-Signals-of-Horses-Recognition-and-Application/Draaisma/p/book/9781138070158

Kirja on suunnitteilla suomentaa, mutta tarkempi aikataulu ei ole vielä tiedossa.

 

LÄHTEET

Language Signs & Calming Signals of Horses, Rachaël Draaisma, 2018 (kirja, 2. painos).

https://calmingsignalsofhorses.com/en/ (Draaisman verkkosivu)

 

 

Vastaa

About teijauu