KOMMENTTI: Turvetuotannon likainen totuus 

Maailmalla turve luokitellaan uusiutumattomaksi luonnonvaraksi. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n laskelmien mukaan turpeen ilmastopäästöt ovat fossiilisten polttoaineiden luokkaa. Euroopan Unionissa turve on luokiteltu päästökauppavelvolliseksi polttoaineeksi.

Suomessa tilanne on toinen. Turve on määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi, sillä turve on tärkeä osa kotimaista energiantuotantoa. Turpeella tuotetaan lähes viidennes kotimaisesta kaukolämmöstä ja vuodesta riippuen 4–7 prosenttia sähköstä

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä turpeen kysyntää ylläpidetään keinotekoisesti politiikalla, joka varmistaa turpeen edullisen hinnan. Mikäli turpeen energiakäyttöä verotettaisiin samoin periaattein kuin muita fossiilisia polttoaineita, vähentyisi turpeen käyttö merkittävästi.

Kivihiilestä ja maakaasusta maksetaan Suomessa hiilidioksidiveroa. Turpeen kohdalla on tehty poikkeus, vaikka turpeen ilmastovaikutus on kivihiiltäkin pahempi.

Turpeen energiakäyttö on kasvussa.

Ympäristöministeriön raportissa kerrotaan toiminnan turvetuotantoalueella olevan pitkäaikaista ja kestävän keskimäärin 30 vuotta. Aikajänne on hyvin suhteellinen, jos ottaa huomioon sen, että turvekerrosten muodostuminen on kestänyt tuhansia vuosia. Jääkauden jälkeen turvetta on kertynyt keskimäärin alle yhden millimetrin vuosivauhtia. Turvetta kertyy vain luonnontilaisille soille.

Tuotannon päätyttyä alue voidaan raportin mukaan ottaa muuhun käyttöön, kuten pelloksi, metsätalousalueeksi tai kosteikoksi. Kuivatuilla ja kaivetuilla turvemailla, entisillä soilla, turvetta ei enää muodostu. Hiiltä̈ sitova suoekosysteemi menetetään. Luonnontilaiset suot ovat metsiäkin suurempi hiilivarasto. Ne hillitsevät ilmastonmuutosta.

Turpeen polttaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Turvetuotannolle on haettava ympäristölupa, mutta ilmastovaikutukset eivät kuulu ympäristöluvassa käsiteltäviin asioihin.

Turvetuotanto vaikuttaa ilmaston lisäksi luonnon monimuotoisuuteen, maisemaan ja maankäyttöön, vesistöihin ja pohjavesiin sekä aiheuttaa pöly- ja meluhaittaa lähialueen asukkaille.

Noin 10 prosenttia Suomessa tuotetusta turpeesta käytetään muuhun kuin energiatuotantoon. Energiaksi käytetään tummaa, pitkälle maatunutta turvetta. Vaaleaa, vähän maatunutta rahkaturvetta käytetään pääasiassa eläinten kuivikkeena, kasvuturpeena ja imeytysturpeena. Eläinten kuivittamiseen käytetään Suomessa vuosittain noin 1,2 miljoonaa kuutiota turvetta. Kuiviketurvetta käytetään eniten hevosilla.

Vähän maatunut rahkaturve on suon pintakerros – sen voi kaivaa uudelta tuotantoalueelta vain kerran.

Satu Lindstedt

LISÄTIETOA ja vetoomus maamme soiden suojelun puolesta:

www.soidenpuolesta.fi

LUE LISÄÄ: Tämä kommentti syntyi toisen jutun, suuren kuivikevertailun sivutuotteena. Jutussa Satu selvittää, mitä jo tiedämme kuivikkeiden hyvinvointivaikutuksista ja ekologisuudesta!

Osta digilukuaikaa tai tilaa Heportterin ihana printtilehti kotiisi ja lue tämäkin ainutlaatuinen juttu.

Vastaa

About teijauu