Lihava on uusi normaali

Lihava, normaali, lihava, normaali, lihava. Tutkimusten mukaan jopa joka toinen länsimainen hevonen on ylipainoinen. Lihavuus ei ole pelkästään pullaa puputtavien seurahevosten ja vähän liikkuvien harrastehevosten ongelma, vaan myös treenissä olevat urheiluhevoset ovat alkaneet paisumaan. Harrastehevonen lihoo usein heinää jauhaen, urheiluhevonen väkirehuannoksia rouskuttaen.

Lihavuusepimedia on paisunut jo niin pulleaksi, että myös ISES (International Society for Equitation Science) ilmaisi huolensa toukokuisessa tiedotteessaan. Hevosten lihavuudesta on järjestön mukaan tullut maailmanlaajuinen hyvinvointiongelma. ISES kannustaa hevosenomistajia valppauteen – ennaltaehkäisy on paljon helpompaa kuin laihduttaminen. Jokaisen omistajan olisi hyvä opetella arvioimaan hevosen lihavuuskunto Henneken 9-portaisella asteikolla.

Hyvinkään hevossairaalan osakas, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, hevosten sisätautispesialisti Jonna Jokisalo epäilee yhdeksi lihavuusepidemian syyksi vapaan heinän ihannetta. Teoriassa vapaa heinä on ideaali: hevosen elimistö tarvitsee ruokaa usein, vapaana elävät hevoset käyttävät laiduntamiseen jopa 16 tuntia vuorokaudesta. Käytännössä yhtälö on kuitenkin useimmiten mahdoton. Villihevoset myös liikkuvat lähes vuorokauden ympäri, matkaa kertyy kymmeniä kilometrejä. Meidän harrastehevosemme seisovat, aamusta iltaan ja illasta aamuun.

Jokisalo ei suosittele vapaata heinää monellekaan hevoselle, mutta hän ymmärtää hyvin, miksi niin moni jättää heinäbuffetin oven auki päiväksi.

− Vapaa heinä voi olla myös se pienempi paha. Kotitallin laumassa saattaa olla se yksi hevonen, joka tarvitsee heinää usein, esimerkiksi mahahaavan takia, silloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin antaa muidenkin syödä. Tai omistaja on pitkän päivän töissä, eikä ruokintaa pystytä muuten järjestämään.

Jokisalo pitää heinäautomaatteja hyvinä, mutta ymmärtää niiden olevan monelle liian kalliita.

Voiko hevonen olla sopivasti lihava?

− Riippuu hevosen käyttötarkoituksesta. Jos hevonen on seurahevonen tai kevyessä harrastekäytössä, pieni pulleus ei välttämättä haittaa. Urheiluhevosen liikuntaelimistölle pienikin pulleus on liikaa. Vaaratonta lihavuus ei ole koskaan.

Laihdutuskuuria kaipaavia hevosia tulee vastaan jokaisella tallin kulmalla. Ei ihme, sillä hevosen laihduttaminen ei ole yksinkertainen homma.

− Yhtälö on hankala. Sympatiani ovat hevostenomistajien puolella. Hevosen laihduttaminen on vaikeaa. Koko ajan täytyy seurata, ettei tule aiheuttaneeksi hevoselle mahahaavaa tai aja hevosta esimerkiksi imppaamaan. Koiran laihduttaminen on niin paljon helpompaa!

Hevonen on eläinkunnan huippu-urheilija

Toinen lihavuusepidemian syy on liikunnan vähäisyys.

Hevonen on luotu liikkumaan. Se on  eläinkunnan huippu-urheilija. Käsitys siitä, kuinka paljon hevonen liikuntaa ja kilometrejä tarvitsee, on hämärtynyt. Se tunti leppoisaa uran polkemista päivässä on hevoselle vasta kevyt alkulämmittely.

− Hyväkuntoinen hevonen voisi liikkua helposti kaksi tuntia päivässä vauhdikkaasti ja lisäksi kävellä kymmeniä kilometrejä! Jos hevonen seisoo karsinassa tai tarhassa päivän, pitäisi ihmisen liikuttaa sitä reippaasti kaksi kertaa päivässä ja viedä se vaihtelevaan maastoon, jotta sen liikunnantarve täyttyisi.

Eihän se ole mahdollista. Jokisalo ei halua lisätä hevosihmisten stressiä. Siksi parasta olisi, jos hevoset liikkuisivat itsenäisesti ja ihmisen tehtäväksi jäisi vain reippaamman liikunnan tarjoaminen. Hevosten tarhausoloja kannattaa siksi miettiä tarkasti.

− Aktiivipihatot ovat ihanteellisia. Niissä hevoset liikkuvat yhdessä, vaeltavat syömään ja juomaan ja leikkivät. Kilometrejä kertyy kuin vahingossa.

Hyville rehunkäyttäjille, kuten suomenhevosille, shetlanninponeille ja islanninhevosille, jo minimimäärä heinää voi olla liikaa. Hevosen täytyy saada karkearehua päivässä vähintään 1,5% painostaan, jotta se saa riittävästi kuitua. Esimerkiksi 600-kiloinen hevonen tarvitsee siis minimissään 10 kg heinää vuorokaudessa. Hyville rehunkäyttäjille jo tuossa määrässä on liikaa energiaa – jos hevonen ei liiku.

Jokainen rasvasolu on vihollinen

Pullukat voivat olla söpöjä ja vaikuttaa leppoisilta, mutta mikäli lihavuuteen yhdistyy metabolinen oireyhtymä, ylipaino voi olla hengenvaarallinen tila.

− Suurin riski on kaviokuume. Se on kivulias, vaikeasti ennustettava ja oikukas sairaus ja voi pahimmillaan johtaa hevosen lopetuspakkoon. Lisäksi ylipaino rasittaa niveliä, jänteitä ja luita, ja heikentää lämmönsäätelykykyä.

Mitä enemmän hevosella on rasvaa, sitä suurempi riski sillä on sairastua metaboliseen oireyhtymään (insuliiniresistenssi) ja sen seurauksena kaviokuumeeseen.

Ylipainoepidemian seurauksena yhä useampi hevonen kärsii metabolisesta oireyhtymästä. Se on jo hevosten toiseksi yleisin hormonihäiriö. Tarkkoja lukuja sairastuneista ei ole, mutta jotain voi päätellä siitä, että 85% kaviokuumeista johtuu aineenvaihdunnan häiriöistä.

Hevosen metabolinen oireyhtymä on vastine ihmisen kakkostyypin diabetekselle.

− Ennen ajateltiin, että rasva on passiivista. Nyt tiedetään, että jokainen rasvasolu on vihollinen. Rasvasolut tuottavat monia aineita, muun muassa leptiini-hormonia, jotka lisäävät insuliiniresistenssiä elimistössä.

Metabolinen oireyhtymä on krooninen sairaus ja sen näkyvimpiä oireita ovat ylipaino ja rasvakertymät niskassa, lapojen päällä, kaulan liittymäkohdassa, hännäntyvessä ja takajaloissa. Lisäksi hevonen voi juoda epätavallisen paljon ja tamman kiimakierto voi häiriintyä. Ja se maanisesti ruokaan suhtautuva pullukka, se saattaa hyvinkin olla metabolinen.

Metabolisesta oireyhtymästä saa varmuuden vain verikokeella. Jokisalo suosittelee testauttamaan jokaisen lihavan hevosen, joka ei meinaa laihtua ja jolla on rasvakertymiä kriittisissä paikoissa.

− Paras vaihtoehto on teettää sokerirasitustesti, jolloin hevoselta otetaan ensin 0-näyte ja kaksi näytettä lisää 60 ja 90 minuutin kuluttua maissisiirapin syöttämisen jälkeen. Pelkän 0-näytteenkin voi ottaa, mutta se ei paljasta kaikkia metabolisia.

Nutraxin®-kivennäispatukka herkistää insuliinille

Hevosten insuliiniresistenssin hoitosuositus on laihdutus, liikunta, vähäsokerinen ruokavalio ja säännöllinen kontrolli.

Metaboliselle hevoselle liikunnan merkitys on valtava. Ponnistelu polttaa rasvasoluja ja kasvattaa lihasmassaa – joka taas lisää rasvanpolttoa. Jo pelkkä liikunta lisää insuliiniherkkyyttä.

Vetcaren huhtikuussamarkkinoille tuoma Nutraxin on ensimmäinen metabolisten hevosten hoidon tueksi kehitetty täydennysrehu. Täydennysrehupatukan sisällöstä 10% on lyhytketjuisia frukto-oligosakkarideja. Niiden on todettu tukevan insuliinille herkistymistä koirilla, rotilla ja hevosilla. 

Respondekin tutkijaryhmä (2011) totesi lyhytketjuisia frukto-oligosakkarideja sisältäneen täydennysrehun lisänneen hevosten insuliiniherkkyyttä. Tutkimukseen osallistui kahdeksan hyvin lihavaa arabiruunaa. Neljälle ruunalle syötettiin päivittäin frukto-oligosakkarideja sisältänyttä täydennysrehua, kuuden viikon ajan. Neljälle kontrolliryhmänä toimineelle ruunalle tarjottiin maltodekstriiniä. Hevosia ei laihdutettu tutkimusjakson aikana.

McGowanin ryhmä onnistui parantamaan metabolisten hevosten insuliiniherkkyyttä merkittävästi. Tutkimukseen (2013) osallistuneet 12 hevosta olivat tiukalla dieetillä kuuden viikon ajan. Hevoset söivät liotettua heinää ja erityisesti metabolisille hevosille suunniteltua, muun muassa frukto-oligosakkarideja sisältänyttä täydennysrehua. Tutkijat päätyivät suosittelemaan metabolisten hevosten hoidoksi tiukkaa dieettiä ja metabolisille hevosille suunniteltua täydennysrehua.

Hyvinkään hevossairaala on ottanut Nutraxinin myyntiin. Jokisalo suosittelee Nutraxinia laihdutuksen tueksi kaikille kaviokuumeisille – ja kaikille pullukoille, joilla on todettu metabolinen oireyhtymä.

− Nutraxin on lähestymistavaltaan uudenlainen valmiste. Vaikka frukto-oligosakkaridilisän vaikutuksesta tehtyjen hevostutkimusten otokset ovat olleet pieniä, ne ovat lupaavia. Varmaa on, että haittaa lisästä ei ainakaan ole.

Nutraxin on suunniteltu laihduttajahevosten tarpeisiin. Sitä voi syöttää kivennäisen sijaan. Sokeriton patukka sisältää frukto-oligosakkaridien lisäksi kaikki laihduttavalle hevoselle tärkeät vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet ja aminohapot.

Patukka maistuu sellaisenaan, ruokintaan ei tarvitse lisätä lainkaan väkirehuja. Lisäksi valmisteessa on erityisen korkeat biotiini-, metioniini- ja sinkkipitoisuudet. Ne vahvistavat kavioita. Prebiootit tukevat fysiologista suolistoflooraa.

LÄHTEET:

Respondek F, Myers K, Smith TL, Wagner A, Geor RJ. et al: Dietary supplementation with short-chain fructo-oligosaccharides improves insulin sensitivity in obese horses. J Anim Sci 89: 77-83, 2011.

McGowan C. M. et al: Dietary restriction in combination with nutraceutical supplement for the management of equine metabolic syndrome in horses. The Veterinary Journal 196: 153-159, 2013.

Vastaa

About teijauu