Tutustu julkaistujen lehtien sisältöön

Heportteri 1/2018 (kesäkuu)

TAIKAVOIMIA. Talli-illan jälkeen olo on seesteinen. Mitään ei ole liikaa, eikä mitään liian vähän. Enkä ole ainoa. Päinvastoin. Näyttää siltä, että hevoset ovat lumonneet puoli valtakuntaa. Hevoset vaikuttavat meihin ihmisiin monella tasolla. Miksi? Mitä sanovat tutkimukset ja teoriat?

*

ONNI ON OMA LAUMA JA SUOJAISA PIHATTO. Åsa Grönlund esitteli Heportterille Granåsan aktiivipihattotallin. Hän myös kertoi, mitä tekisi nyt toisin, jos rakentaisi toisen pihaton. Toisessa pihattojutussa asiantuntijat kertovat, mitä pihaton suunnittelussa pitää ottaa huomioon. Pihattotrilogian viimeisessä osassa esitellään Kekkapään upea pihatto.

*

VOIKO HEVOSTA AKTIVOIDA PARANTAMAAN ITSE KESÄIHOTTUMANSA? Missä polttiaisia, siellä kesäihottumaa. Yleisimpään hevosen elämänlaatua heikentävään, allergiseen ihosairauteen on haettu helpotusta erilaisilla keinoilla. Eläinlääkäri Raija Hallamaan kehittämä autoseerumivalmistetta on kokeillut jo lähes tuhat hevosta.

Hallamaan haastattelun lisäksi juttukokonaisuuteen on haastateltu eläinlääkäri Oona Uunilaa, joka on perehtynyt lisensiaatin tutkimuksessaan kesäihottuman hoitokeinoihin. Heportterin tekemässä kyselyssä selvitettiin, millaisia hoitorutiineja kesäihottumahevosten omistajilla on.

*

TAHTIPUIKKO VAI SUUKAPULA? Se, miten herkästi ja taitavasti käsittelet kuolainta, ratkaisee, miten rennosti hevosesi liikkuu.

Ratsukon kehonkäytön asiantuntija, eläinfysioterapian opiskelija Niina Kirjorinne opastaa laajassa jutussa käytännönläheisesti ja perustellen, miten tuntumaa parannetaan. Tämän jutun luettuasi tiedät muun muassa, miten kieli ja takajalat ovat yhteydessä.

*

ÄH, KYLLÄ SE TOTTUU! Tottumista on tutkittu paljon. Nykyään tiedetään jo hyvin, miten eläin totutetaan tehokkaasti uusiin ärsykkeisiin. Talliarjessa moni vanha uskomus elää silti vahvana.

Jutussa käydään läpi totuttamisesta tehtyjä tutkimuksia ja esitellään seitsemän totuttamisstrategiaa (ja kaksi, joita ei kannata käyttää).

*

ESPANJAN KAVIORANNIKKO. Tässä Satu Lindstedtin jutussa tutustutaan espanjalaiseen hevoskulttuuriin. Satu myös jakaa matkavinkkinsä.

*

NINA & MADDE. Henkilöjuttu Project Happy Athlete -sivuston luojasta Nina Laihosta.

*

LISÄKSI:

Testaa, tunnistatko kipeän hevosen.

Hevosen kipuilmeet.

Kesähaaste: Kouluta hevosestasi rento maastoratsu.

Kuukauden kuvittaja: Meri Kaarto.

***

Heportteri 2/2018

SOPIVASTI LIHAVA? Hevosten ylipaino on tänä päivänä merkittävä ongelma. Vain puolet lihavien hevosten omistajista tiedostaa ongelman. Eläinlääkäriä huolestuttaa se, että suuri osa omistajista suhtautuu asiaan vähättelevästi.

Eläinlääkäri Kati Tuomola pohtii lihavuuden syitä, sen vaaroja ja hevosen laihduttamista. Lisäksi opetellaan tunnistamaan hevosen lihavuusluokka, käydään läpi lihavuuden haittoja ja tutustutaan laihdutustutkimuksiin.

*

SAAKO RASKAANA RATSASTAA? Voiko satulaan nousta heti synnytyksen jälkeen? Tietoa on saatavilla niukasti, uskomuksia ja tarinoita on liikkeellä sitäkin enemmän. Tässä jutussa selvitettiin, mitä haittaa ja hyötyä ratsastamisesta on.

Heportterin raskausratsastuskyselyn tuloksista selviää muun muassa se, miten nopeasti synnyttäneet äidit palasivat ratsaille. Lisäksi Ira Rissanen ja Sara Seppäläinen esittelevät kolmen liikkeen jumpan ratsastaville äideille.

*

OIKEIN LIIKKUVAN HEVOSEN EI TARVITSE JÄÄDÄ ELÄKKEELLE. Mitä on Akateeminen ratsastustaide? Mihin se perustuu, mihin se tähtää, miten akateemikot treenaavat hevosiaan?

Haastattelussa Akateemisen ratsastustaiteen ritarikunnan jäsen Sara Autelo.

*

VIISAASTI PORKKANAA, HELLÄSTI PAINETTA. Ruokapalkinnoilla kouluttaminen on tehokasta ja sillä on valtava määrä lempeitä sivuvaikutuksia. Mutta, ruualla palkitseminen vaatii taitoa, ja kyllä, ruualla pääset pikavauhtia myös sinne allikkoon. Hevosta ei voi kouluttaa pelkästään palkkioilla, myös painetta tarvitaan.

Jutussa tutustutaan ruokapalkintotutkimuksiin. Lisäksi kokeneet kouluttajat Tua Onnela, Mervi Niemi, Minna Tallberg ja Peggy Hogan pohtivat, millaisiin ongelmiin ruualla palkitseminen voi johtaa ja mitkä ovat yleisimmät aloittelijan virheet ruokapalkintojen käytössä.

*

LISÄKSI:

Peltolevitys, komposti, mädätys vai poltto? Mitä lannalle pitäisi tehdä?

Askeleen lähempänä taivasta. Kokemuksia itävaltalaiselta hevostilalta.

Mitä tutkitaan nyt? Neljä tuoretta tutkimusta.

Kuukauden kuvittaja: Sanni Airaksinen.

***

Heportteri 3/2018

HIEKAN SYÖNTI ON SUOMALAISHEVOSTEN KANSANTAUTI. Hiekan popsimisen sesonki on parhaimmillaan syksyllä. Suurin osa hevosten hiekkakertymistä diagnosoidaan juuri syksyllä. Riskialtteinta on aika, jolloin laidunkausi on ohi, mutta maa ei ole vielä jäässä ja lumen peitossa.

Miksi hevoset syövät hiekkaa? Miten hiekkainen hevonen oireilee? Voiko hevosta auttaa kotikonstein? Miten voit vähentää hiekan popsimisen riskiä?

*

HEVOSEN HYLKÄÄMISEN SYYNÄ ON YLEISIMMIN RAHA. Hevosten hylkääminen on maailmalla kasvava ilmiö. Syynä ovat olleet paitsi monien maiden heikko taloudellinen tilanne, myös kasvavat kustannukset ja eläintenpidon tiukentuvat vaatimukset. Suomessa kokonaan vaille hoitoa jätettyjä hevosia löytyy valvontaeläinlääkäreiden mukaan harvoin. Sen sijaan hevosten jättäminen muiden hoidettavaksi asiasta sopimatta on hieman yleisempää. Tapauksia on ”joitakin” vuosittain.

*

UMPIKILTTI VAI ELÄVÄNÄ KUOLLUT? Lysähtänyt, tyhjin silmin eteensä tuijottava hevonen on useimmille meille tuttu näky. Kammottavaa on, että hevosia jopa tietoisesti sammutetaan. Tunnistatko sinä toivottoman hevosen? Tiedätkö, miksi niin moni hevonen poistuu henkisesti paikalta?

Jutussa perehdytään opitusta avuttomuudesta tehtyihin tutkimuksiin.

*

HEVOSEN JUMPPAMAIKKA PYYTÄÄ MYÖTÄÄMÄÄN JA RENNOSTI TAIPUMAAN.  Jos asetuksessa tai taivutuksessa on toivomisen varaa, ne kannattaa selittää hevoselle uudelleen. Puutteet näissä ratsun perustaidoissa estävät hevosen rennon liikkeen. Ratsukon kehon käytön asiantuntija, eläinfysioterapian opiskelija Niina Kirjorinne selittää miksi asettuminen ja taipuminen ovat tärkeitä taitoja ja miten hevosen kuuluisi ne tehdä. Kirjorinne antaa myös kaksi harjoitusta.

*

HEVOSHARRASTAJA – ASETA TAVOITTEESI KUIN HUIPPU-URHEILIJA! Kesäkausi on takana. Täyttyivätkö tavoitteet? Vai tuliko jälleen todettua, ettei kaikki mennyt suunnitelmien mukaan? Yhteistyö takkusi? Kisakaveri ei ollutkaan tikissä? Olisiko aika tehdä jotain toisin ja etsiä apua uudesta suunnasta?

Tähän huikeaan juttuun on haastateltu ratsastukseen erikoistuneita urheilupsykologeja Mia Stellbergiä ja Anna Andersénia. Heidän ohjeillaan sinäkin voit oppia hallitsemaan mielesi paremmin.

*

HEVOSELLE PARAS PALKKA ON… Melkein mikä tahansa voi olla hevoselle paras palkinto (kuten ihmisellekin). Mutta mikä palkinto on missäkin tilanteessa tehokkain ja miten löydät juuri sinun hevostasi motivoivat palkat?

Taas sukellettiin tutkimuksiin. Selvisi muun muassa se, että hevonen hinnoittelee vaivansa.

*

VÄRIKKÄÄN ELÄMÄN TAIKA. Henkilöjuttu Nina Backmanista.

*

LISÄKSI:

Hevosen rauhoittavat eleet.

Mitä tutkitaan nyt?

Hevosperuskoulu, osa 1: ajoitus.

Kuukauden kuvittaja: Inka Fahlström.

***

Heportteri 4/2018

HYVÄT, PAHAT KUIVIKKEET. Mahdollisimman paljon ulkoilua ja liikuntaa, mahdollisimman vähän aikaa kuivikkeiden päällä. Siinä toimivin resepti hevosen hyvinvoinnin lisäämiseen. Mutta, Suomen oloissa jokainen hevonen joutuu välillä nököttämään sisällä. Mikä kuivike aiheuttaa hevoselle vähiten haittaa? Mikä on ekologisesti järkevä valinta?

Jos käytät kuiviketta, sinun todellakin kannattaa lukea tämä juttu! Kuivikkeiden hyviä ja huonoja puolia arvioidaan tuoreimpien tutkimusten ja asiantuntijoiden avulla. Näin laajaa selvitetystä et löydä muualta.

*

HEVOSEN TUTKIMINEN ON SALAPOLIISITYÖTÄ. Kun hevosen liike muuttuu epänormaaliksi, alkaa salapoliisityö. Taustalla voi olla liki mitä tahansa. Ainoa keino löytää vaivojen syy on tutkia ja mitata. Jos suinkin mahdollista, hevonen pitäisi pyrkiä pitämään liikkeessä. Liika liikkeen välttely vain pahentaa ongelmia.

Niina Kirjorinne osallistui Saksassa järjestetyille ortopedipäiville ja kertoo jutussa, mitä hän reissulla oppi hevosen liikeongelmien tutkimisesta.

*

RATSASTAJA ON HEVOSELLE TAAKKA JA APUPYÖRÄ. Oletuksia hyvästä istunnasta ja sen vaikutuksista hevoseen on paljon. Todistusaineistoa on kuitenkin kovin vähän ja se on pirstaleista. Ratsastus on niin monimutkainen tapahtuma, että se ei ole taipunut matemaattisiin kaavoihin eikä sitä ole ennen viime vuosia päästy luotettavasti tutkimaan. Miten ratsastaja vaikuttaa hevoseen – nykytutkimuksen valossa?

*

MILLAISTA HEVOSTURISMIA SINÄ RAHOITAT? Hevoset ovat olennainen osa eläinturismia, sillä kärryajelut, ratsastusretket ja erilaiset turvakotivierailut ovat suosittua ajanvietettä. Joissain kohteissa hevosia hoidetaan hyvin ja turistien raha palautuu eläinten hyvinvointiin. Toisissa kohteissa tilanne on karumpi. Eläinten perustarpeista ei huolehdita ja turistiraha hyödyttää vain ihmisiä. Tiedätkö sinä, mikä on todellisuus suosikkikohteesi takana?

*

MAAILMANLOPUN HEVOSTALLILABYRINTTI. Islannissa on yli 70 000 hevosta, yksi hevonen neljää asukasta kohden. Ratsastus on yksi suosituimmista harrastuksista. Hevosiin ja ratsastukseen suhtaudutaan rennosti. Jemina Pietilä kävi tutustumassa islantilaiseen hevoskulttuuriin.

*

ILONA AIRIKKALA-OTTER, HENGENPELASTAJA. Henkilöjuttu Intiassa hevosia auttavasta suomalaiseläinlääkäristä.

*

LISÄKSI:

Miten sinun hevosesi viettää päivänsä? Hevosen aikabudjetti.

Heinätintä ei olisi ilman Katjan herkkävatsaista hevosta.

Hevosperuskoulu: kriteeri.

Kuukauden kuvittaja: Stiina Hovi.

***

Heportteri 1/2019

HEVOSTEN VERELLÄ TEHDÄÄN RAAKAA BISNESTÄ. Hevosten verellä bisnestä tekeviä ”vampyyrifarmeja” pidettiin vielä 90-luvulla urbaanilegendoina. Verifarmeja on kuitenkin alettu tutkia ja etenkin tällä vuosikymmenellä niistä on saatu niin laajalti todisteita, ettei niiden olemassa oloa voi enää kiistää. Kyse on enää siitä, miten laajalle käytäntö on levinnyt.

Järkyttävä, mutta tärkeä juttu niistä onnettomimmista hevosista.

*

#HEVOSET SOMESSA – UHKA VAI MAHDOLLISUUS? Sosiaalisella medialla on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia käyttäjiensä mielenterveyteen ja sen on todettu vähentävän ihmisten hyvinvointia. Mutta miten some vaikuttaa hevosten hyvinvointiin? Somen vaikutuksia pohtivat muun muassa Aada Lätti ja Minna Tallberg.

*

SOPIVASTI RASVAA, RIITTÄVÄSTI RASVAHAPPOJA. Rypsiöljy, pellavaöljy, soijaöljy, chiaöljy, riisiöljy, hamppuöljy, auringonkukkaöljy, kalaöljy… Rasvat eivät ole uusi juttu hevosten ruokinnassa. Erilaisia öljyjä on lorauteltu rehuannoksiin vuosikymmeniä. Sopivatko rasvat kaikkien hevosten ruokintaan? Kuka niistä hyötyy eniten, miten ja miksi?

*

ETEEN JA ALAS ON HYVÄÄ VAIHTELUA. Hevosta pitäisi voida ratsastaa eri muodoissa ja asennoissa. Muotoa tulee voida vaihdella helposti, tasapaino säilyttäen. Eteen-alas on yksi muoto ja sopivasti annosteltuna se edistää hevosen vaivatonta ja tehokasta liikettä. Kättä vasten painautuen tai edestä tyhjänä tai kiireisenä liikkuminen ei edistä hyvää ja energiatehokasta liikettä – päämäärää, jota kohti jokaisen tulisi olla matkalla omalla tavallaan. Niina Kirjorinteen mainiot selitykset ja ohjeet!

*

ÄLY JA VÄLÄYS. MITÄ TIEDÄMME HEVOSEN ÄLYSTÄ? Hevosen älynlahjat ovat kiehtoneet ihmistä pitkään. Se tiedetään, että hevosen oppimiskyky on huikea ja muisti puhtaampi kuin ihmisen. Hevoset ovat myös taitavia lukemaan ihmisen eleitä ja omaavat hyvän erottelukyvyn. Missä kulkevat hevosen käsityskyvyn rajat? Sukellus tutkimuksiin.

*

LAUKKAHEVOSEN TOINEN ELÄMÄ. Britanniassa kilparadoilla laukkailee noin viisitoistatuhatta hevosta. Kiivastahtisen urheilu-uran jälkeen monet näistä hevosista saa uuden kodin ja käyttötarkoituksen. Laukkahevosten uudelleenkoulutus on haastavaa.

*

LISÄKSI:

Mitä tutkitaan nyt?

Hevosperuskoulu: vahvistetiheys.

Kuukauden kuvittaja: Ulla Thynell.

***

Heportteri 2/2019

HEVOSTEN KYLÄ. Teema-asuminen on päivän sana. Golffarit golf-kyliin, hevostelijat hevoskyliin. Asuinpaikka harrastuksen mukaan. Kuulostaa hyvältä: kuka nyt kaipaisi kavionjäljistä kiihtyviä naapureita?

Suomessa on meneillään useita hevoskylähankkeita. Lue mitä ja missä. Mallia on otettu Ruotsista.

*

ALLERGIOIDEN LISÄÄNTYMISESTÄ EI OLE NÄYTTÖÄ. Hevonen voi olla allerginen lukuisille asioille, jopa muille eläimille ja kauralle. Ainakin joitakin hevosen allergioita voi verrata ihmisen yliherkkyyksiin, jotkut hoidotkin ovat samoja. Hevosten allergiat tunnetaan kuitenkin vielä huonommin. Onneksi tutkijat ovat viime aikoina kiinnostuneet aiheesta ja lisää tietoa saadaan koko ajan.

*

SUORITUSKYKYINEN, HELPPO JA KILTTI. Mitä hevosen ominaisuuksia ja taitoja korostetaan myynti-ilmoituksissa? Mitä se kertoo hevoskäsityksistämme? Ja asenteistamme?

*

350 ASTETTA. Hevosen näkö ei ole yhtä tarkka kuin normaalisti näkevän ihmisen. Eikä hevonen näe maailmaa kaikissa sateenkaaren väreissä. Pimeässä ja häikäisevässä päivänpaisteessa hevonen sen sijaan näkee mainiosti, ihmisen kompuroidessa. Hevosen näkökentän laajuus on uskomaton. Osaatko sinä katsoa maailmaa hevosen silmin?

Tämä juttu avaa silmäsi! Todella havainnolliset kuvitukset.

*

”HEVONEN KERTOO ASIAKKAASTA KAIKEN” Psykoterapeutti, eläintenkouluttaja Minna Waseniuksen henkilöhaastattelu.

*

LISÄKSI:

Mitä tutkitaan nyt?

Hevosen tunteet. Mitä jo tiedämme? Tutkimuskooste yhdellä aukeamalla.

Hevosperuskoulu: rankaiseminen.

Kuukauden kuvittaja: Katja Hannula.

***

Heportteri 3/2019

SUUNTANA SUPERHEVONEN. Olet todennäköisesti törmännyt niihin jossain. TV:ssä, lehtimainoksissa tai Youtubessa. ”Ota selvää, mihin etniseen ryhmään kuulut. Löydä uusia sukulaisia.” Ihmisten geenitesteistä on tullut tämän päivän hittituotteita. Mutta miten on hevosten laita? Mitä hevosten DNA:sta nyt tutkitaan?

*

SAMALLA TAAJUUDELLA. Hevosen kuulo on hyvä, mutta ei ylivertainen. Hevosen kuulon tarkkuus mitattiin jo 1980-luvulla. Tiedämme myös, miten hevonen paikallistaa äänet. Mutta miten hevonen ääniä tulkitsee, siinä riittää vielä tutkittavaa. Juttu sisältää yllätyksiä. Tämän jutun luettuasi ymmärrät hevosia jälleen hieman paremmin.

*

MANOLO MENDEZ: ”OLE HELLÄ HEVOSYSTÄVÄLLESI” Juttu Mendezin ensimmäiseltä Suomen vierailulta. Klassisen ratsastuksen mestari keskittyy hiomaan ratsastajista pehmeitä.

*

KAULAN YLITAIVUTUS SALPAA HENGITYKSEN JA VOI AIHEUTTAA PYSYVIÄ VAMMOJA. Toukokuussa ensimmäistä kertaa Suomessa vieraillut Manolo Mendez keskittyi klinikallaan ohjaamaan hevosia avoimempaan muotoon. Viesti on sama jokaisessa maassa, jossa hän vierailee. Mendezin mielestä nykyratsastuksen isoimpia pulmia on hevosten ratsastaminen vertikaalin takana. Hän on oikeassa. Siitä ei seuraa mitään hyvää. Tutkimusnäyttö on vankkaa. Jutussa käydään läpi kaularullasta tehtyjä tutkimuksia.

*

PAS DE CÔTE. Pas de côte on taipuneena suoritettu sivuaskellinja. Liike luo liikkumiseen kimmoisuutta, tasapainoa ja nostetta. Niina Kirjorinteen perustelut ja ohjeet ovat jälleen selkeitä.  

*

LISÄKSI:

Kehitä silmääsi. Onko ratsulla epämukava olo?

Mitä tutkitaan nyt?

Tee se itse -vinkit kesään. Muun muassa kolme erilaista paarma-ansaa.

Hevosperuskoulu: käänteinen luopuminen.

Kuukauden kuvittaja: Terhi Mickelsson.

***

Heportteri 4/2019

MUDASSA MUHII MÄTÄ. Satu Lindstedt otti selvää, miten rakennetaan toimiva, hevosystävällinen, mahdollisimman edullinen ja ekologinen tarhanpohja. Yhtä reseptiä ei ole, sillä esimerkiksi maalaji vaikuttaa siihen, millaisia pohjatöitä tarvitaan. Aiheeseen on jälleen perehdytty satumaisesti, joten tarjolla on syvällistä ja luotettavaa tietoa.

*

SYVEMMÄLLE SATULAAN. Miten saavutat tasapainoisen ja vakaan perusistunnan? Miten saat nilkat lantiosi alle? Olkapäät lantiosi päälle? Sallimalla, hellittämällä, keskittämällä, juurtumalla, kasvamalla – ja harjoittelemalla. Tässä jutussa Centered Riding -ohjaaja Jutta Kolehmainen auttaa sinua parantamaan kehonhallintaasi. Harjoitukset ovat yksinkertaisia ja hauskoja.

*

500 KILOA LUONNETTA. Ensimmäisenä tiede tunnusti ihmisten yksilöerot. Jo Hippokrates (n. 460-370 ekr) jakoi ihmiset persoonallisuustyyppeihin. Eläinten yksilöllisyyttä alettiin tutkia pari tuhatta vuotta myöhemmin. Ensin tunnustettiin kädellisten ja kotieläinten luonne-erot. Tänä päivänä tiedetään, että jopa kalat ja hyönteiset käyttäytyvät yksilöllisesti.

Hevosen persoonallisuutta on tutkittu ahkerasti. Se on yksi tutkituimmista eläimistä. Paljon tiedetään, mutta suuri läpimurto on vielä tekemättä.

Tässä jutussa pääset kurkistamaan myös tutkijankammioihin ja siihen, miten hevosten persoonallisuutta tutkitaan. Ihan paras osuus on kuitenkin kyselylomake, jonka täyttämällä ymmärrät hevosystäväsi persoonallisuutta ainakin hieman paremmin.

*

SATUNNAINEN NUUSKIJA. Tiedämme vasta vähän hevosen maku- ja hajuaisteista. Todennäköisesti hevosen turpa on kuitenkin paljon tehokkaampi kuin nenämme. Hevonen ei osaa väistää tuntemattomia petoja hajun perusteella – vaikka niin yleisesti luullaan. Hevonen tunnistaa samat perusmaut kuin ihminen ja osaa valita ruuista ravintosisällöltään rikkaimman. Mitä kaikkea muuta jo tiedetään? Jutun luettuasi olet ajan tasalla.

*

LISÄKSI:

Tutkijan nälkä kasvoi alkupaloja syödessä.

Hengitä, keskity, silitä. Tietoisesti tallille -harjoitus.

Tuire Kaimio: ”Voimistuvat avut ovat eläinsuojelua.”

Hevosperuskoulu: yleistäminen.

Kuukauden kuvittaja: Anna-Liisa Hakkarainen.

***